minua

Finlandês/Finês

Pronome

mi.nu.a pessoal

1. me, pronome pessoal do caso partitivo da primeira pessoa do singular:

   Minua vituttaa tämä jatkuva vesisade. (Esta chuva contínua me irrita.)

Declinação

Os pronomes pessoais em finlandês/finês

Caso Singular Plural 1ª 2ª 3ª 1ª 2ª 3ª Gramaticais Nominativo minä, mä sinä, sä hän, se me te he, ne Genitivo minun, mun sinun hänen, sen meidän teidän heidän, niiden/niitten Partitivo minua sinua häntä, sitä meitä teitä heitä, niitä Acusativo minut sinut hänet, se/sen meidät teidät heidät, ne Locativos internos Inessivo minussa, mussa sinussa, sussa hänessä, siinä meissä teissä heissä, niissä Elativo minusta, musta sinusta, susta hänestä, siitä meistä teistä heistä, niistä Ilativo minuun sinuun häneen, siihen meihin teihin heihin, niihin Locativos externos Adessivo minulla, mulla sinulla, sulla hänellä, sillä meillä teillä heillä, niillä Ablativo minulta, multa sinulta, sulta häneltä, siltä meiltä teiltä heiltä, niiltä Alativo minulle, mulle sinulle, sulle hänelle, sille meille teille heille, niille Marginais Essivo minuna, muna sinuna, suna hänenä, sinä meinä teinä heinä, niinä Translativo minuksi, muks sinuksi, suks häneksi, siksi meiksi teiksi heiksi, niiksi Abessivo minutta sinutta (hänettä) meittä teittä (heittä, niittä) Comitativo – – – mein tein niine

Pronúncia

• AFI: /'mi.nu.ɑ/
• X-SAMPA: /"mi.nu.A/

Ver também

No Wikcionário

persoonapronomini

Referências

minua no Kaannos.com (suomi-englanti) (em finlandês) minua no Sanakirja.org (em finlandês e inglês)